

Ihminen, joka on lähes täysin kykenemätön vastustamaan lankoja, ja joka piilottelee niitä milloin minnekin... Harrastaa siinä sivussa talon rakentamista, vaeltelua Lapissa, ja monenmoista muuta.
Ennen joulua puikot suihkivat oikein urakalla, ja tulihan sitä jotakin valmiiksikin asti.

Ystävälleni neuloin ihanan Aquilan (moneskohan lienee?). Kaikki lähti siitä, että bongasin kaupassa Rose Mohair Lux -lankaa, valkoista ja kimaltavaa, suloisen pehmeää. Ja heti tiesin, että tästä täytyy tehdä jotakin just hänelle.
Vilukissana ystäväni tykkää kääriytyä huiveihin, ja niinpä siis neulomaan. Vanha, tuttu ja hyväksi havaittu Aquila valikoitui malliksi koska tykkään siitä niin kovasti. Olisihan maailma pullollaan muitakin upeita huiveja, mutta tässä tilanteessa ei juurikaan ollut edes aikaa ryhtyä haeskelemaan ohjeita.

Myös kuvan ottaminen tapahtui kiireessä, ei ollut aikaa stailata tai ottaa parempia. Huivia neuloin vielä 21. päivä puolille öin, kostutin huivin ja pingotin kuivumaan avattuun vuodesohvaan, kun en muutakaan sillä hetkellä keksinyt. Huivista tuli lopulta melkoisen iso, mutta ystäväni tykkäsi siitä juuri sellaisena! Oli pakko nipistää yöunista, että sai huivin pakettiin seuraavana päivänä. Sitten vielä lankojen päättelyt, ja ehdin kuin ehdinkin ajoissa, viimeisenä mahdollisena päivänä kun näin ystävääni ennen joulua. Eipä mennyt tipalle, ei :)

Itsellenikin olen neulonut. Jos huivi oli kaunista ja ihanaa, niin itselleni tein tarpeellista - villahousut :D Miten hyödyllinen ja lämpöinen, mutta niin aliarvostettu vaatekappale!
Samalla tein tuttavuutta Dropsin Alpaca -lankaan, jota on kyllä tullut hamstrattua moneen otteeseen, mutta se ei ole aiemmin vain ehtinyt päästä puikoille.

Mutta nyt siis pääsi, villisten muodossa. Tykkäsin kyllä neuloa Alpacaa, vaikka en välttämättä ehkä hiukan kärsimättömänä neulojana niin ohuiden lankojen ystävä olekaan. Mutta huomaan, että tässäkin asiassa on tapahtunut kovasti edistystä ;)
Alpaca tuntui kerällä pehmeältä, mutta lopputulos on ehkä hiukan karhea. Paljaalla iholla se ei kuitenkaan kutittele, ja luulenpa että tuonne alle tulee laitettua sukkahousut tai leggingsit joka tapauksessa.

Lankaa meni pikkuisen reilut 6 kerää, eli reilu 300 grammaa, joten nämä housut on kyllä kevyet! Ohje on napattu Novitan Syksy 2011 -lehdestä, ohje on alunperin Novitan Alpaca -langalle, mutta koska olin kuullut sen tolkuttomasta venymisestä, ja koska siinä langassa ei ole juurikaan värivaihtoehtoja, päätin neuloa Dropsin Alpacasta.

Vaikeinta on saada kuviin oikea sävy, joka on niin kauniin vihreä, kirkkaampi kuin tuossa yllä olevassa kuvassa. Ajatuksena oli, että näitä kehtaisi pitää vaikka hameen alla villasukkien kera niin, että nämä saisivat ihan näkyäkin.
Tällähetkellä tekeillä on vielä oranssi jakkunen, lila viitta, kirjava neuletakki ja lila tunika - ainakin ;) Tunika on tarkoitus saada pikaisesti valmiiksi, sitten lienee sen neuletakin vuoro. Ja lisää vihreää lankaa tuli joulupukin välityksellä, kun sain lahjakortin paikalliseen käsityöliikkeeseen. Vaikea oli valita (siellä ei kovin laaja valikoima ole), mutta lopulta päädyin vihreään Schachenmayr'n Extra Merino Premium'iin. Omenanvihreästä, ihanan pehmoisesta langasta tulee joku päivä pusero tai neuletakki. Ehkäpä jo kevättä piristämään?
Olin onnistunut kai olemaan muutenkin kilttinä, kun kaikenlaista ihanaa löytyi joulupaketeista.

Käsitöihin liittyen paketeista löytyi Novitan Kesä 2010 -lehti (joka minulta jo löytyy, eli jos haluat vaikka ostaa sen niin hihkaise!), tupsujentekolaite, kolmet pyöröpuikot ja pöllöistä tykkäävälle Novitan Pöllö-lankaa. Ja neulomisen oheen ihanaa teetä, suklaita ja vähän viskiäkin :) Myös ihana jalkojenhoitopaketti ja muita hemmottelutuotteita kuoriutui joulupapereista, ja jossakin vaiheessa tuo norsu-palapelikin pitää ehtiä kasaamaan :)

Vaikka joulunalusaika on ollutkin melkoista kiirettä ja hulinaa niin monin tavoin, niin nyt on vihdoin aikaa rauhoittua ja rentoutua syksyn töiden ja aherrusten jälkeen.

Joulukortit on askarreltu, kirjoitettu ja postitettu ajoissa saajilleen.

Meille saapuneet kortit on ripustettu tänä vuonna tälla tavoin keittiön ikkunaan.

Jouluisia koristeita on askarreltu ja ripustettu, ehkä nuo saavat vielä valkoisiakin kaverikseen. Pallojen ohjeen nappasin täältä.

Kuusikin on koristeltu.

Ja lahjat kuusen alle laitettu.
Minä kävin joulusaunassa, hieroin ihoon saunahunajaa, kylvetin jalkoja tuoksuvassa vedessä, ja läträsin jos minkämoisilla tuoksuvilla tuotteilla - nyt on iho pehmeä ja tuntuu hyvältä :) Olen syönyt paljon kaikkea hyvää ja juonut glögiä jälkkäriksi. Konvehteja olen mussuttanut ihan luvattoman paljon ;)
Mies on joulun töissä, joten annan aikaa itselleni tehdä just sitä mitä huvittaa, tai olla tekemättä jos ei huvita :) Illalla hän tulee töistä ja avaamme lahjapaketit. Siinä on meiltä toisillemme, anopilta ja muutamalta ystävältä saadut paketit myös. Perheen kesken on sovittu vuosia sitten ettei aikuisten kesken lahjoja vaihdeta, mikä on tietenkin järkevää ja säästää rahaa, mutta tällaiselle joulua rakastavalle melkoisen vaikeaa. Onneksi ystävän kanssa moiset säännöt eivät päde, joten hänen pakettiinsa sujahti itse neulottua, josta sitten vähän myöhemmin lisää ;)

Toivon kaikille teille ihanaa, leppoisaa, tunnelmallista ja sopivan ruokaisaa joulun aikaa! Levätään ja rentoudutaan sekä ladataan akkuja ja tunnelmoidaan kynttilöiden valossa :)

...mutta pikkasen tauolla on kyllä ollu.
Jotenki niin raskas on ollu tää syksy, ei vaan oo jaksanu päivittää eikä seurata muitten blogeja.
Kuitenki puikot on suihkannu aina sillon tällön, ja jotaki on saatu aikaseenki. Ja jotaki on jääny jäähylle ja oottamaan valmistusmistaan.

Hamosen neuloin ittelleni, vielä vaan on kuminauha laittamatta. Mutta ohje on ihan perus-Novitaa, Syksy 2011 -lehdestä, tuolta: http://www.novita.fi/index.php?cms_cname=neulemallisivu&nlm_id=93597
Seiskaveikasta kilkutin ja kaks vyötettä olin talteen laittanu, mutta luulenpa että vähän reilut taisi mennä. Ja puikot lie olleet nelimilliset, ei voi enää muistaa.

Rimpsrampsuhameen kaveriks neuloin sitte polvisukatki, samasta lehestä löytyneellä ohjeella. Lanka oli Seiskaveikka Raitaa (purppura-liila) ja joku reilu 200 grammaa oli kulutus.
Näistä toisen neuloin miltei saman tien kun tuo lehti postilootaan kolahti, ja toisen sitten automatkalla pohjoseen (ks. vihje ed. postauksesta). Ja kun lankaa oli ja jäi, ja ostettu vielä varuulta kai vähä yliki, niin neuloin vielä samaan sarjaan ja samalla reissulla käsien lämmikkeetki

Mitä lie noihin menny lankaa, mutta samat puikot oli ku sukissa ja samaa mallineuletta hyödynsin resorien välissä. Siis että ens 3 cm resoria, sit mallineuletta: mallineuletta 18 silmukalla, sit 6 s oikein, 18 silmukkaa taas mallineuletta ja viel 6 s oikein. Kun kipaleen korkeus oli n. 9 cm ja viim. neulottu krs 9, kavensin 6:n oikean s:n aikana 1 s. Ja kun korkeus oli n. 15 cm, ja viim. neulottu krs taas se ysi, kavensin taas 1 s viiden oikean s:n aikana, samoin kappaleen korkeuden ollessa n. 18 cm, 20 cm, 22 cm, 26 cm ja 28 cm. Sit kun lämmitin oli n. 35 cm ja viimeks oli neulottu krs nro 9, neuloin 2o 2n joustinta vielä n. 3 cm ja päätin silmukat. Simple as that!

No sitte tuli siinä välissä purettua yks vanha Novitan Cocos -langasta neulottu jättihuivi (ohje alunperin Kesä 2008 -lehessä), ja samalla mallineuleella tekastua sitte vissiin kolmasosan pienempi versio. On meinaan paljon käytännöllisempi se!

Tästä alemmasta kuvasta saa vähän osviittaa väriin, tommonen söpiksen vaaleenpunanen se oli ja on

Ja koska samassa kuvassa tuossa vilahtaa rusehtavaaki pintaa, niin siittä parempaa kuvaa tässä:

Elikkästä kun syksyn lankoja putkahti kauppaan niin uteliaisuus heräs ja piti ostaa sitä Noki -nimistä.
"Kaiken pohjana on tuli; tuli teitä lämmittää, tuli teitä ravitsee, tulen varjossa te elätte ja noki teidät värjää."
Siittä sitte Syksy 2011 -lehestä otin mallia ja neuloin kaulurin, niin kauan ku yhestä 100 gramman kerästä riitti. Puikot tais olla ne kasin, ja nopiaanhan tuota neulosta synty. Tästä väristä tykkään, ja tuon langan paksuimmista ("hahtuvaisista") osioista. Mutta ne ohuemmat pätkät ei niin jaksanu innostaa.

No meninhän mää silti ostaan sitä vielä toisenki värisenä ja ny tikutan siittä jakkua... saas nähä mitä tullee.
Yks toinenki jakku terrakottan värisenä on tuloillaan (vähä jäähyllä) ja yhet villahousut (eiku leggingsit ;)), kuminauhaa ja yhen sauman ompelua vaille valmiit.

Kärkkäiselläki tuli käytyä jo aikaa sitte, siis tuosta vihreestä Alpacasta tulee ne leggingsit, ehkäpä mustasta toiset. Knit Pro'n puikkojaki piti hommata sieltä paksummasta päästä kaapeleineen, Fabelista tullee ilosenkirjavat sukat, ja Dropsin Alpaca Bouclesta haaveilen ihkupehmeetä huivia ittelleni.
Kyllä se taas tästä lähtee ku syksy ja illat pimenee eikä muutakaan voi tehä ku istuu sohvannurkassa, napostella suklaatia ja neuloo ;)
Tää lähtee nyt näihin maisemiin! Torstaista sunnuntaihin olen pohjoisessa Norjassa, Riddu Riddussa :)

Puro Batik tuntui niin pehmoiselta langalta, että sitä piti testata. Etsin sopivaa mallia siihen, ja löysin Novita -lehdestä (Kesä 2011) kivan näköisen tunikan, jonka sitten päätin neuloa.

Koko tässä oli L, neuleen osien valmistumisen jälkeen painoa on tullutkin sitten alas 11 kiloa, mutta ihan passeli tämä silti vielä on (selästä vähän roikkuu eli ei istu niin hyvin).

Puikot ohjeen mukaiset 4.5 mm, lankaa kului vajaa 700 grammaa, oli kivan pehmoista (joskin hiukan halkeilevaa) neuloa.
Mukavan pehmoinen ja rento vaate, tulee varmasti vielä pidettyä.
Nyt on työn alla ollut jonkun aikaa tällaista palmikkoa:

Kuviani ei saa kopioida ilman lupaani.
Do not copy my photos without my permission.