Viikko sitten, äitienpäivänä, vietettiin suloisen sisarentyttären ristiäisiä. Häntä oli niin kauan odotettu ja toivottu, toivo moneen kertaan heitettykin, mutta kun hän lopulta sitten syntyi niin sai meidät kaikki onnesta sekaisin :) 

Pieni tyttönen sai monenlaista ihanaa kaste- ja kummilahjaa, täti päätti neuloa hänelle peiton

Peitto on tehty ihan perus-Nallesta, koska se kestää konepesua. Kostutuksen ja pingotuksen jälkeen kanttiinsa n. 93 senttinen peitto pehmeni mukavasti, että sopii sen alla taikka päällä pienen lepäillä.

Mallineuleen nappasin jostakin huiviohjeesta ja levensin siitä peiton kokoiseksi. Halusin herkkää, kaunista pitsiä, koska tässä peitossa ei värillä hullutella. Tiesin jo etukäteen, että vauva on tyttö, mutta ne vaaleanpunaiset langat mitä löysin olivat sen verran "ällömakeita", että jätin ne suosiolla väliin. Tämä harmahtavanruskea tuo mieleen pellavan, ja oli minusta kaunis. Mielessäni ajattelin sitä isäni vauvalle tekemään kehtoon, samanlaiseen kuin hänen isänsä on aikanaan tehnyt, ja jossa on monet pienet vauvat nukkuneet.

Peiton mukana vauva sai vielä muistoksi ristiäispäivästä Heljä Liukko-Sundströmin Valon enkelin. Valon enkelihän tuo pieni ihme itsekin on, varsinkin vanhemmilleen, mutta myös meille muille.

Kävin viikonlopun minilomalla Oulussa, ja eihän sieltä voinut lähteä kotiin ilman lankaostoksia ;)

Yllättävän kärsivällisesti mies kulki mukana, ja onneksi toisessa käymistäni liikkeistä oli oikein miesparkki Tekniikan maailmoineen ;D  Huomasin että päivän himotuksena oli mahdolliset huivimateriaalit, sekä melkoisen syksyiset sävyt vaikka kesää kohti ollaankin menossa.

Lumoavasta langasta nappasin mukaani vyyhdin Cascade Yarnsin sukkalankaa (kuva hitusen vääristää, oikea sävy on aika lähellä tiilenpunaista - enemmän siis oranssinruskea kuin oranssi, linkin takaa sävy 5640), sekä vyyhdin Tuulian värjäämää, oliivinvihreää "Väinämöistä".

Pohjolan Langasta lähti mukaan kerä Viking of Norwayn Odinia, sekä saman firman Nordlys -lankaa. Paksummasta Odinista meinaan neuloa pipon, ohuemmasta Nordlysistä huivin sille pariksi. Silittelin myös noita Malabrigon vyyhtejä (Visalle tuhoisin ? seurauksin), enkä voinut niitä millään jättää sinne hyllyyn, vaan päätin kotiuttaa kaksi niistä. Sävy Lettuce, unelmanohutta ja niin pehmeää lankaa, joka vaatii päästä kauniiksi pitsihuiviksi. Tämä sävy sentään on hyvin kesäinen, eli ihan kaikki ostokset eivät vielä syksyä enteilleet ;)

Akateemisesta piti napata tuo Cookien sukkakirja, kun siinä on toinen toistaan upeampia sukkamalleja. Nyt sukatuttaa! Cookien ohjeista en vielä ole neulonut ainuttakaan, ja pikkuhiljaa olisi aika tämäkin asia korjata!

Ja on täällä Lankapiilossa jotain neulottukin, eikä vain ostettu lankoja ja neulekirjoja!

Siskon pikkuprinsessalle (tällä hetkellä 1 kk "vanha") neuloin tuollaisen setin, jossa on sukat, tumput ja pipo. Nuo on tehty jollain ihan perus-Novita ohjeella. Ja pitihän sille suloiselle tytöntyllerölle jotain vaaleanpunaistakin saada, joten

kierresukat ja Juna-sukat täti sitten tikutteli :)  Kaikki nuo parit on hiukka eri kokoa keskenään niin menee sitten eri vaiheissa. Ja voi että miten noille pienille onkin vaikeaa neuloa, kun ei voi käsittää että jollekulle oikeasti mahtuu jotakin niin pikkuruista päälle :)

Itselleni pitkään keskeneräisenä lojuneen neuletakin sain vihdoin kursittua kasaan, loppulangoista tein vielä ihan simppelin, kapean joustinneulehuivin

Tuota Noki -lankaa piti päästä testailemaan, ja neuloinkin Novitan Syksy 2011 -lehdestä sitten aina tarpeellisen neuletakin. Tykkäsin tästä väristä, koska siinä on lemppareitani turkoosia ja lilaa, eikä tuo luonnossa ollenkaan huonolle näytä. Pidin niistä langan paksuista ja muhkeista osuuksista, vaikkakin kasikoon puikoilla oli äkkiseltään hiukka outoa neuloa. Langassa oli myös niitä tosi ohkaisia osuuksia, ja jos niitä tuli useammalle kerrokselle peräkkäin, niin siinä kohtaa neulepinta näytti aika ikävälle. Vaan onneksi ne hukkuu lopulliseen kokonaisuuteen. Paksut osuudet myös katkeilivat helposti (hiertyivät poikki). Saas nähdä sitten kuin tuo kestää käyttöä...

Napit löysin paikallisesta lankakaupasta. Valitsin lopulta vihertävät, vaikka turkooseja menin hakemaan. Niitä nyt ei sattunut olemaan, ja lopulta nuo sulautuvat takkiin paljon paremmin (onhan siinäkin tummaa metsänvihreää mukana).

Palataksemme vielä Oulun reissuun: keväinen ja aurinkoinen viikonloppusääkö minut hullaannuttanut, mutta mukaan kotimatkalle lähti vielä muutamat kengät, lempimerkkiäni El Naturalistaa tietenkin ;)

Mulla on nyt El Naturalistoja (vain ;)) viisi paria.

Ja hei, tämän sillisalaatin päätteeksi vielä HAUSKAA VAPPUA ihan kaikille! 

Tiina järjesti blogissaan arvonnan jokin aika sitten - ja minulla kävi tuuri! Voittona oli Tiinan neulomat kauniit kämmekkäät, jotka eivät voisi tähän keliin paremmin sopia!

Myöskin tuo väri on suosikkini, se jossain vaiheessa vain hiipi vaatteisiin ja lankoihin, eikä sen jälkeen ole lähtenyt sieltä pois. Kuviin sitä on hankala saada toistumaan aivan täysin oikein, mutta näkeepä niistä ainakin kauniit kämmekkäät!

Kiitos Tiina, nämä tulevat varmasti olemaan ahkearassa käytössä!

Minä aion levätä ja rentoutua, polttaa tulia takassa, neuloa, nauttia pitkästä ja kiireettömästä brunssista, herkutella muutenkin :) Ja toivon että tämä niiskutus johtuu katupölystä (eikä orastavasta flunssasta), että pääsen viikonloppuna katsomaan siskon pientä esikoistytärtä ensimmäistä kertaa <3

On tämä päivitystahti melko lailla hidastunut, mutta kyllä täällä hengissä ollaan ja neulotaankin :) Sen verran kiireistä elämä tahtoo olla, että ei juuri blogien äärellä ole ehtinyt istumaan - olen tainnut tipahtaa täysin kärryiltä siitä, mikä on neulemaailmassa tällä hetkellä kuuminta hottia!

Mutta  tämmöistä on putoillut puikoilta:

Tämä pipa tuli neulottua Dropsin ohjeella (mulla oli käytössä silloin sen englanninkielinen versio, mutta nyt löysin tuon suomeksikin). Lankana mulla oli kuitenkin ohjeesta poiketen vähän aiemmin shoppaamaani Karismaa.

Kiva pipo, ehkä hitusen liian päänmyötäinen tuli minun makuuni, mutta silti kiva tuon palmikon ansiosta. Tämä valmistui tuossa maaliskuun alkupäivinä, kun taas seuraavan kuvan työ tuli valmiiksi jo kaemman aikaa sitten, tammikuun loppupuolella:

Tunika on neulottu useamman vuoden varastossa marinoituneesta Novitan Nallesta, väri on herkullinen ja tykkään kovasti! Loppuja keriä on koitettu minulta jo ostaa pois, mutta vielä en ole raaskinut myydä, kun luulen että haluan neuloa niistä jotain vielä itselleni :)

Ohje on Novitan Syksy 2009 -lehdestä, "Neulottu naisen A-linjainen tunika". Neuloin tämän ohjeesta poiketen pyörönä, ekat viitisen senttiä jopa kahteen kertaan ;) Satuin huomaamaan tekemäni virheen eikä sitä kärsinyt jättää valmiiseen tunikaan, joten ei auttanut kuin purkaa hurja määrä silmukoita ja luoda ne uudestaan. Mutta se kannatti, sillä tykkään tästä neuleesta kovasti! Kuvanottohetkellä sitä on jo pidetty monet, monet kerrat, ja pientä nukkaantumistakin on jo havaittavissa. Ehkä tästä olisi voinut neuloa jopa pienemmän koon, sillä aika lailla tuo venähti pingotuksessa ja kaula-aukko ja hihansuut on vähän turhan isot. Mutta ehkä vielä joku päivä kokeilen jollain toisella langalla ja toisessa koossa, eihän sitä koskaan tiedä ;)

Työn alla on jo aiemminkin mainitut pari jakkua ja viitta, josta loppui lanka vähän kesken. Valmistuneita on muutama hys-hys -työ, joista sitten myöhemmin lisää.

Kivaa kevään jatkoa vielä tähänkin risukasaan eksyville :)